Tietoa esityksestä

Paciuksen Prinsessan av Cypern  Ahvenanmaalla 24.8. ja Helsingissä 5.10.2013!

Uuden teatterin (nyk. Svenska Teatern) vihkiäisjuhlaohjelmaksi vuonna 1860 valmistunut Paciuksen säveltämä melodraama Topeliuksen librettoon, Prinsessan av Cypern (suom. Kypron Prinsessa), on ensimmäinen merkittävä Kalevalaan perustuva sävellys.

Tämä vihkiäisjuhla oli aikanaan erittäin merkittävä kulttuuritapahtuma ja erään kulttuuriaikakauden käännekohta. Tervetuliaispuheet pidettiin suomeksi ja ruotsiksi, mikä oli poikkeuksellista. Olihan suomen kieltä puhuvia tai ymmärtäviä säätyläisiä vähän. Elettiin aatteellisen suomenmielisyyden aikaa. Pian tämän jälkeen kieliryhmien yhteistyö säröytyi, kun kielikysymys muuttui käytännön yhteiskunnallispoliittiseksi toiminnaksi.

Paciuksen aihepiiri kääntyy vanhasta ruotsalais-rojalistisesta oopperasta (Kung Karls jakt 1852) kalevalaiseen ja suomalaiseen Lemminkäis-aiheeseen. Sävelkielestä löytyy nyt kalevalaista runopoljentoa ja melodiaa, joita tämä saksalaissyntyinen muusikko oli kuullut ja ymmärsi käyttää tässä teoksessaan. Seuraava merkittävä kalevalaisen aihepiirin säveltäjä oli vasta Jean Sibelius.

Prinsessaa esitettiin 1800-luvulla ruotsinkielisenä, kunnes se Eino Leinon suomentamana löysi tiensä suomalaisiin teattereihin vuosisadan alussa. Kun se sitten jäi pois ohjelmistoista ei siitä löytynyt edes kokonaista partituuria. Kapellimestari Ulf Söderblom löysi osia sävellyksen nuoteista 1990-luvulla ja muokkasi ja kokosi ne partituuriksi. Professori Lars Huldén tiivisti melodraaman pitkät puhejaksot kertojalle, jolloin se voidaan esittää konserttina. Uudessa muodossa teoksen ensiesitys oli 2001 suomenruotsalaisilla laulujuhlilla.

Kypron Prinsessa-yhdistys perustettiin 2007 esittämään tätä teosta suomeksi (Kypron Prinsessa) ja alkukielellä (Prinsessan av Cypern). Ensimmäinen kokonaan suomenkielisen esityksen teimme 2008 esittäen samalla kertaa sen myös ruotsiksi Svenska Teaternissa, ensiesityksen paikassa. Totesimme alkukielisen tekstin sopivan paremmin musiikkiin, joten jatkossa esitimme sitä  ruotsiksi (Vaasa 2009).

Äskettäin nuoret musiikintutkijat ovat löytäneet arkistoista lisää Prinsessan av Cyperniin kuuluvaa nuottimateriaalia, jonka sovittamista Söderblom-Huldén -konserttiversioon tutkitaan. Tästä kuulemme lisää syksyllä.

Prinsessan musiikki on hienosti sävellettyä ja vaikuttavaa kansainvälisen tason konserttimusiikkia sekä myös helposti korvaan tarttuvaa. Yksi lauluista ”Laps`Suomen ällös vaihda pois sä maatas ihanaa” on kaikille suomalaisille tuttu. Kiinnostavaa on tämä Topeliuksen 1800-luvulla keksimä yhteys Kyproksen ja Suomen välillä. Tämä teos ansaitsee tulla kansainvälisen musiikkiyleisön tietoisuuteen.

Yhdistys on perustamisestaan lähtien suunnitellut sen esittämistä mm. Kyproksella ja Portugalissa.

Tänä vuonna teos esitetään kahdesti: Ahvenamaalla Alandica-salissa 24.8. ja Helsingissä Yliopiston juhlasalissa 5.10., joissa Prinsessan esittävät Kirkkonummen kamariorkesteri, projektilaulajista koottu Prinsessakuoro sekä seitsemän solistia. Esityksen johtaa kapellimestari Klaus Rautawaara.

Puherooleissa kertojana Kaj “Tico” Takolander, Lemminkäisenä Riko Eklundh ja Tierana Tom Eklundh. Laulusolisteina ovat Theresé Karlsson(Alandica) ja Ulla Bürger(Helsinki) (Chryseis/Kyllikki), Tiina-Maija Koskela (Anemotis/Tuulikki) ja Tuula Paavola (Helka,Lemminkäisen äiti) ja tenorina Christian Juslin.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s